Jokikunnan hyppyrimäet

Iso hyppyrimäki ja tuomaritorni valmistuivat joulukuussa 1961, harjoitusmäki helmikuussa 1962 ja mäkien läheisyyteen saman vuoden syksyllä sauna- ja peseytymistilat. Mäen vihki käyttöön kansanedustaja Veikko Helle. Avajaiskilpailut pidettiin tammikuussa 1962, jolloin kisan voitti lahtelainen Kalevi Kärkinen 47 metrin hypyllään.

Jokikunnan hyppyrimäet olivat aikanaan kovassa käytössä. Helmikuussa 1962 iltamäen voitti Eino Kirjonen kolmituhatpäisen yleisön seuratessa 52 metrin lentoa. Saman vuoden maaliskuussa kansallisiin kilpailuihin osallistui Suomen mäkimiesten parhaimmistoa ja Zakopanen MM-kisojen edustusjoukkue. Vuonna 1963 iltamäenlaskuissa hyppäsivät maamme huiput: Eino Kirjonen, Esa Klinga, Markku Maatela, Veikko Kankkonen ja Niilo Halonen. Veikko Kankkonen oli Jokikunnalla hyppäämässä Innsbruckin kisatalvena 1964. Paikalla oli n. 2000 henkeä todistamassa Kankkosen 54 metrin mäkiennätyksen syntymistä.

Mäessä järjestettiin joka talvi kelien salliessa Vihdin Hiihdot, kansallisia ja piirikunnallisia kisoja sekä ratkottiin Vihdin Viestin ja Vihdin kunnan mestaruudet. Jokikunnan Urheilijat järjesti omille jäsenilleen sarjahyppy- ja mestaruuskisat. Simo Havukorpi saavutti yhdistetyn kilpailuissa nuorten Suomen mestaruuden vuonna 1987 Vihdin Viestin edustajana. Yleisöä kävi kilpailuissa paljon ja iltamäenlaskujen yhteydessä järjestettiin ilotulitus.

Ravintolatoimikunta huolehti väelle syötävää ja juotavaa: hernekeittoa, voileipiä, makkaroita, kahvia ja muita virvokkeita.

Vuonna 1991 järjestetyt Koululiikuntaliiton valtakunnalliset mäkihyppykilpailut yläasteen ja lukion oppilaille toi Jokikunnalle 150 kisaajaa. Vihdin kunnan Vihdin Hiihtojen 30-vuotismäkikilpailu helmikuussa 1994 keräsi 39 hyppääjää eri sarjoihin.

Jokikunnan hyppyrimäet toimivat vieläkin maamerkkinä ja kuuluvat erottamattomasti kylän maisemaan. Kilpailuja ei ole järjestetty enää vuosiin, ja turvallisuussyistä johtuen hyppyrimäkiin kiipeäminen on nykyään kielletty. Hyppyrimäkien historiasta ja menneestä talkoohengestä voidaan kuitenkin olla ylpeitä vielä tänäkin päivänä.